Oma koti turhan kallis ...

Heti alkajaisiksi suoritimme normaalit Lurkkien peditionin avausseremoniat vetämällä lurkkien ”Brown-striped-banner”-lipun salkoon. Rosoisten ruskeiden raitojen lisäksi lipussamme on tietenkin Lurkkien vaakunastakin tuttu tunnuslauseemme "Amplius - Durius - Habitus Debilitus".

Seuraavaksi saimme varsinaisen neronleimauksen; päätimme hyödyntää tyhjäksi jäänyttä vanhaa piharakennusta ja perustaa sinne tilapäisen turvanpaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen. Vankkumattomina tasa-arvon kannattajina päätimme ottaa sinne ainoastaan nuoria naisia, kun muualle on kelpuutettu vain nuoria miehiä. Ja monikulttuurisuuden nimissä totta kai ainoastaan yksi per maa (jotta saadaan kaikille kielille idien avausapuja). Kotouttamisohjelmaan kuuluu suomalaisten ruokien laittoa, sauna-peruskurssi ja koti-ikävää karkotetaan tarjoamalla perseus-fileitä läpikäytäväksi. Ajatuksena kuulosti ihan selkeältä win-win-tilanteelta, kunnes isäntämme Lem Kill-Monster karautti tuliterällä Moutorhedillään pihaan, eikä jostain syystä nähnyt tätä win-win-tilannetta lainkaan samalla tavalla.
 

Nyt näyttää vahvasti siltä, että joudumme todellakin itse maksamaan peditionkämpän vuokran.