Paha kelirikko Lemmenjoella

Viime päivien/viimeisen viikon kelit ovat olleet niin surkeita, ettei ole pahemmin jutun tynkää irronnut. Lähes kolmanneksen auringon koosta ollut CH on puhkunut kaikki ne dx-asemat pois langoiltamme, jotka vielä jotenkin selvisivät CME:stä. Nyt CH on jo kääntymässä auringon takapuolelle, minne se kuuluukin, mutta uutta Minor Stormia odotellaan vielä tänään tulevaksi. Sen vaikutus jäänee vähäiseksi, koska bandi on jo valmiiksi tyhjä.

Kaikki voimat ovat menneet kelien manaamiseen ja tyhjällä jääkaapilla ravaamiseen. Ruuat nimittäin loppuivat jo viikko sitten ja pelkällä fetajuustolla ollaan menty tämä toinen viikko. Edes sen voimalla ei nyt ole saatu huippulokauksia aikaiseksi. Lähtöpäivämme kunniaksi valmistimme jäljellä olevista aineksista alla näkyvän juhla-aterian. Oikeanpuolimmainen on aito hyvin säilynyt lapualainen vuosimallia -83 (etelärinteeltä), vasemmanpuoleista emme ole saaneet tunnistettua. Sekin kuitenkin lienee porkkanaa. Juomana on koko reissun hyvin palvelleesta teepussista uutettua vaaleankeltaista vettä.

Tässäpä lurkkien toilailut tältä kaudelta. Toivottavasti kaikki kolme lukijaamme viihtyivät seurassamme. Itsellemme omassa seurassamme viihtyminen oli tälläkin kertaa hyvin työlästä, mutta siitä selvittiin. Loppuun Valo Piiparisen ihka oma ja itsekeksimä runo:

 

"Mulla ekat, sulla vikat, villasukat."

 

Ensi kertaan ...

 

 

 

 

Kissanpäiviä Amerikan maalla

Kyllästyttyämme tänään kuuntelemaan silkkaa radion kohinaa sekä ajoittaista pauketta ja rutinaa (sekä radiosta että jostain pöydän alta), kopaisimme pienen läpileikkauksen viime viikon tallenteilta. Ja hämmästellä täytyy kuinka paljon kissariippuvaisia ihmisiä Amerikan maalla täytyy olla, kun niin usealla taajuudella lähetetään heille suunnattua radio-ohjelmaa. Meille vannoutuneille Jaguar-SDR-ohjelman faneille luonnollisestikin kissat ovat myös lähellä sydäntä (erityisesti karvattomat ja Jaguaarin lailla kevyesti kehräävät mirrit), joten päätimme lähettää omat kissaterveisemme ja osanottomme mitä ilmeisimmin kansallisesti mitattuna merkittäviin mittasuhteisiin levinneeseen kissariippuvaisuusongelmaan EWTN:n Catholic Radio Networkin päämajaan. Mitä ilmeisimmin siellä ollaan hyvin otettuja viestistämme, koska mitään vastausta emme ole vielä saaneet. Ehkäpä on isokin paketti kissasälää odotettavissa perinteisen postin kautta?

Kissateemassa pysytellen … jo vuosien ajan on Ollista (OLL) aiheettomasti ja perusteettomasti sensuroitu lukuisia huippulokauksiamme. Tästä syystä olemme perustaneet oman Kuumat Online Lokaukset (KOLL) –palstan. KOLLissa on mukana myös oma pistelaskunsa, jossa jokaisesta lokauksesta saa pisteen KOLLi-rankkiin ja plussalokauksesta tietenkin myös plussapisteen. K-kaupan kanssa tekemämme sopimuksen mukaan plussapisteitä voi siirtää myös K-kaupasta tehdyistä ostoksista rankkiimme ja toisin päin. Ja KOLLiin lokanneiden kesken arvotaan kuukausittain sadan pisteen bonusjättipotti, jotka voivat kertaheitolla heilauttaa sinut rankin kärkeen.

Tältä reissulta lokauksista kertyneet mahdolliset plussapisteet sekä K-kaupasta ostamistamme kelimarinadisaaveista ja fetajuustoista kertyvät plussapisteet lahjoitamme lyhentämättöminä Suomen kissariippuvaisten seurakunnan hyväksi.

Tästä sitten vielä viimeisen pahaenteisesti notkuvan aasinsillan kautta omaan kissahetkeemme – ei, täällä ei ole vieläkään pyörähtänyt sitä odotettua emäntäkoulun bussia. Etelä-Afrikkalaisella Magic 828 asemalla sen sijaan on reagoitu pseudonyymeillä lähetettyyn raporttiimme. Käytämme nykyisin säännönmukaisesti pseudonyymejä raporteissamme, koska omilla nimillämme varustettuihin raportteihin ei pääsääntöisesti vastauksia jostain syystä tule ja muutamassa tulleessa lähinnä toivotetaan lyhyttä ja tuskaisaa loppuelämää (näin kauniisti sanottuna). No, joka tapauksessa, täältä kuulet kuinka Etelä-Afrikassa suhtauduttiin meidän dx-kuuntelun perimmäisiä arvoja ravistelevaan kimpparaporttiimme: LURX takes over Africa

Uudet eväät ...

Tänään käytiin kaupassa ja pääasiassa täydennettiin vähiin huvennutta fetajuustovarastoamme. Tunnustettakoon tässä nyt samalla, että Lurkkien lyömättömän huikeat kuuntelusaavutukset vuosien varrella eivät ole tulleet pelkästään lähes virtuoosimaisen taidon ja loputtoman viisauden ansiosta. Eräs hyvin merkittävä tekijä näiden kuuntelusaavutuksien taustalla on ollut päivittäin nautittu fetajuusto ja erilaiset vitamiinit, jotka elimistössä sekoittuessaan synnyttävät ja vapauttavat verenkiertoon kemiallisia yhdisteitä, joka käyttäjänsä aivoissa keskiaaltotaajuuksien aiheuttaman värähtelyn stimuloimana kristallisoituvat AM-fetamiineiksi. Tämä saa käyttäjässään aikaiseksi pistekelin kaltaisia hallusinaatioita, jotka johtavat lähes ilmiömäisiin kuuntelutuloksiin. (Ainakin käyttäjän omasta mielestä).

Ja kun nyt ollaan avoimuuden linjalla, niin kerrotaan myös, että olemme vuosien varrella salassa kehittäneet perinteisestä LSB-vastaanottomuodosta väliversio C:n kautta D-version, joka suorastaan räjäyttää AM-bandin pullolleen toinen toistaan kovempia asemia. USB-vastaanottomuotoa puolestaan emme ole voineet enää vuosiin käyttää, koska läppäreissämme normaalisti kaikki USB:t on varattu (=Perseus-rauta, ulkoinen kiintolevy, hiiri).

Tämän lyhyen alustuksen kautta haluamme omalta osalta avata julkista keskustelua DX-kuuntelun puhtaudesta huipputasolla ja siitä voiko kelipiikkeihin jäädä koukkuun. Ja mikä auttaisi näitä kelipiikkien vieroitusoireista peditioneilla kärsiviä riutuvia, omaa varjoaankin säikkyviä ihmisraunioita, etteivät he enää päämäärättömästi, tosin usein antennilankojen suuntaisesti, harhailisi peditionpaikan lähimetsissä keppi kourassa silmäpusseihinsa kompastellen.

Normisettiä ...

Tällä viikolla on eri puolilla Suomea näkyvästi vietetty porraspäiviä. Täällä Lemmenjoella kun ei portaita liiemmälti ole, Lurkit ovat sen sijaan viettäneet porsaspäiviä ja porsastelleet hiki päässä koko viikon, jos mahdollista, tavallistakin estottomammin. Mitään erityisiä ponnisteluja tähän ei sinänsä tarvittu, sillä porsastelu luontuu Lurkeilta kohtuu luontevasti. Ja kyllä täytyy todeta, että aktiivisessa porsastelussakin hengästyy kummasti, jos sen tekee riittävän antaumuksellisesti, joten siinä mielessä olemme pystyneet toteuttamaan porraspäiväkampanjan alkuperäistä tarkoitusta.

Afromarinaadimme eilisillalle oli melkoisen onnistunut. Jenkkiliuoksessa sen sijaan näyttää vielä olevan reilusti parantamisen varaa. 

Uunituoreita uutisia Lemmenjoelta

Terveiset kaikille täältä pohjoisesta sylitanssien luvatulta synnyinmaalta – tiesittehän muuten, että Lappi on alun perin ollut kuuluisa sylitansseistaan (lapdance) ja nimetty sen mukaan (Lap-land). No, ette varmastikaan sitä tienneet, mutta me sen sijaan tiesimme sen – siis että te ette tienneet ja että näin se on.

Mutta, mutta – siirtykäämme sitten itse päivän epistolaan. Lurkit eivät koskaan pysähdy tai mukavoidu olemassa olevaan olotilaan, vaan pyrkivät aina askel askeleelta kehittämään harrastetta eteenpäin. Myöntää toki täytyy, että harha-askeleilta ei ole vältytty ja vaikkakin pyrkimykset useimmiten ovat johtaneet täysin vastakkaiseen lopputulokseen kuin mihin on pyritty, ei tämä ole edes minkäänlainen hidaste uusille Lurkkien out-of-the-box-ajatuksille ja -kokeiluille.

 

Tällä kertaa otamme laatikosta ulos Perseuksen ja sen käytön – noin kuvaannollisesti ajatuksen tasolla sekä myös ihan fyysisesti. Olemme siis perehtyneet Perseus-kuuntelun ja tallenteiden hyödyntämisen kehittämiseen. Kaikkihan me sen tiedämme, että mitä tarkemmin voimme määritellä lähettävän aseman taajuuden (ns. offsetit), sitä nopeammin pystymme tunnistamaan kuuluvan aseman, joskus jopa ilman idiä. Tässä on totta kai suuressa roolissa tarkan taajuuden mittaaminen. Tunnettu tosiasiahan on, että Perseusta on epämiellyttävää kylmänä hipelöidä, eikä se kylmänä anna kovinkaan luotettavaa kuvaa tarkasta taajuudesta. Perseus kaipaa lämmittämistä.

Kylmissä Pohjolan oloissa Perseuksen lämmittäminen sujuu tietysti parhaiten ja helpoiten uunissa. Olemme nyt testanneet tätä ja tulokset ovat erittäin lupaavia. Olemme päässeet taajuuden mittaamisessa jopa kahdeksan desimaalin tarkkuuteen. Pienenä vinkkinä vielä heitettäköön, että sivelemällä kevyesti antenniöljyä Perseuksen pintaan ja käärimällä se folioon ennen uuniin laittoa voidaan saavuttaa jopa yhdeksän (!) desimaalin tarkkuus, koska lämpö jakautuu tasaisemmin ja imeytyy nopeammin laitteen sisuksiin. Samalla ulkokuori, joka muutoin tuppaa prosessissa sulamaan, pysyy paremmin alkuperäisessä muodossaan.

No, eipä tässä vielä kaikki. Kaikkihan toki tietävät, että lämpö syntyy siitä, että atomit liikkuvat nopeammin. Niinpä nopean tiedonsiirron varmistamiseksi kaikki datajohdot kannattaa liekittää kunnolla ennen käyttöä.

Ja sitten tietysti se tärkein kysymys; miten saat tallenteistasi kaiken mahdollisen irti. Aivan oikein! Tietysti lämmittämällä myös kovalevyä. Nyt kannattaa kuitenkin käyttää hieman alhaisempaa lämpötilaa. Noin 300 astetta ja puoli tuntia riittää siihen, että fileet irtoavat kovalevyltä vaivatta ja myös turhat rutinat ja paukkeet sulautuvat vaimeaksi taustakohinaksi. Jos vielä tämän kevyen lämmityksen jälkeen jotain ongelmia fileiden kanssa esiintyy, voi fileerausveitsellä kevyesti rynkyttää usb-portteja mahdollisten tukosten selvittämiseksi. Ja jos kelit ovat olleet kovin takkuiset, kuten tällä hetkellä täällä Lemmenjoella, ja sitä myöten idit perin tiukassa, kannattaa suoraan ottaa käyttöön fileerausmoukari. Tällä astetta raskaammalla hienosäätövälineellä kevyesti/reippaasti kovalevyä hieroen idit irtoavat takuulla takkuisistakin biteistä helposti.

Eikä tässäkään vielä kaikki! Perinteisesti on uskottu, että omalla ruokavaliollaan, esim. syömällä tex-mex-ruokaa, voisi jotenkin vaikuttaa keleihin. Tällaisesta joutavasta hölynpölystä lurkit sanoutuvat jyrkästi irti. Sen sijaan olemme nyt pystyneet empiirisin kokein lähes tieteellisesti todistamaan, että kovalevyjen marinoinnilla voi vaikuttaa tallenteilta haluttuun lopputulokseen! Tärkeintä tässä on muistaa aloittaa marinointi hyvissä ajoin, vähintään kaksi vuorokautta ennen tallennuksen aloittamista. Olemme menestyksekkäästi testanneet kuuntelukämpän takahuoneessa olevissa saaveissa erilaisia marinointiliemiä ja kovalevyjen marinointia niissä. Valitettavasti emme voi paljastaa marinointiliemien tarkempaa sisältöä, koska reseptit ovat Lurkkien tarkoin varjeltuja salaisuuksia. Harmi kyllä Marko yömyöhällä wc:hen kömpiessään erehtyi huoneesta ja sen seurauksena olemme parin viime päivän ajan saaneet nauttia paskakeleistä. Nyt ovat uudet marinadit muhimassa, joten loppuviikosta jo varmaan taas muunlaisiakin kelejä saadaan tallenteille.

Torstai on siis täällä kelien puolesta toivottomuutta täynnä, hernekeiton voimin mennään kohti parempaa huomista!

Vielä lopuksi henkilökohtainen viesti kielteisen avohoitopäätöksen saaneelle salaseuramme jäsenelle, herra Ilo Kimpatalle; valitettavasti osa Perseus-laitteista on näissä tieteen nimissä tehdyissä testeissä menetetty eli jos niitä Perseuksia vielä siellä varaston nurkassa notkuu ylimääräisinä, niin täällä voitaisiin tarvita vielä muutamaa konetta täydennykseksi. Samoin kelipiikit ja -ruiskut, hilseharjat sekä erehdyttävästi koaksiaalikaapelikelojen näköiset metrilakukelat ovat myös loppu, laita parit sellaisetkin tulemaan.

P.S.: Tänään on laajakaistatallennuksia syntynyt ainoastaan housuihin! 

UUSI PÄIVÄ, VANHAT KUTEET ...

Vastaanottokeskushankkeemme kariutumisesta suivaantuneena olemme päättäneet käynnistää kansalaisaloitteen pakoputkitehtaiden sulkemiseksi Turkissa, jahka saamme yhteyden turkkilaiseen agenttiimme Mehmet Retkugekluun. Olkoon tämä meidän panoksemme koko Eurooppaa riepottelevan pakolaisongelman ratkaisemiseksi. Vähän kyllä ihmetyttää, miksei tätä itsestään selvää ratkaisua kukaan keksinyt jo ennen meitä.

Turvapaikanhakijoista puhuttaessa jää keskusteluissa poikkeuksetta täysin syrjään se suurin turvapaikanhakijoiden joukko, joiden vastaanottokeskuksina toimivat maamme lukuisat lähiöpubit (ja muutamat peditionkämpät ympäri Suomen), joista turvapaikanhakijan löytää notkumasta yleensä eukkoa tai viranomaisia paossa. Viime aikoina muotisanaksi tulleen MaMu-termin sijasta esitämme surkeita kotiolojaan tavalla tai toisella pakoon päässeitä kutsuttavan Rehvukkeiksi. Maahanmuuttajaksi nimittäminen kun ikävästi leimaa ulkomaalaiseksi. Rehvuke ei katso kansalaisuutta ja on paljon helpompi sana lausuttavaksi muutaman tuopin nousuhumalassa kuin MaMu. Kokeilkaapa vaikka.

Ja kuten olette jo aiemminkin havainneet, näiden tarinoiden otsikot eivät yleensä liity mitenkään itse juttuihin.

P.S.: Olemme myös tiiviisti seuranneet sunnistuksen MM-kisojen edistymistä Syyriassa. Yhdistetty Islamistien joukkue otti tukevan johdon hyvän startin ansiosta, mutta U.S.A.:n ja (etenkin pahasti lähtötelineisiin jäänyt ja kompuroinut) Venäjän joukkueet ovat ansiokkaasti kirineet etumatkaa kiinni.

 

Oma koti turhan kallis ...

Heti alkajaisiksi suoritimme normaalit Lurkkien peditionin avausseremoniat vetämällä lurkkien ”Brown-striped-banner”-lipun salkoon. Rosoisten ruskeiden raitojen lisäksi lipussamme on tietenkin Lurkkien vaakunastakin tuttu tunnuslauseemme "Amplius - Durius - Habitus Debilitus".

Seuraavaksi saimme varsinaisen neronleimauksen; päätimme hyödyntää tyhjäksi jäänyttä vanhaa piharakennusta ja perustaa sinne tilapäisen turvanpaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen. Vankkumattomina tasa-arvon kannattajina päätimme ottaa sinne ainoastaan nuoria naisia, kun muualle on kelpuutettu vain nuoria miehiä. Ja monikulttuurisuuden nimissä totta kai ainoastaan yksi per maa (jotta saadaan kaikille kielille idien avausapuja). Kotouttamisohjelmaan kuuluu suomalaisten ruokien laittoa, sauna-peruskurssi ja koti-ikävää karkotetaan tarjoamalla perseus-fileitä läpikäytäväksi. Ajatuksena kuulosti ihan selkeältä win-win-tilanteelta, kunnes isäntämme Lem Kill-Monster karautti tuliterällä Moutorhedillään pihaan, eikä jostain syystä nähnyt tätä win-win-tilannetta lainkaan samalla tavalla.
 

Nyt näyttää vahvasti siltä, että joudumme todellakin itse maksamaan peditionkämpän vuokran.

LURX HURMOS TOUR 2015

Nyt on homma polkaistu käyntiin. Tätä kirjoittaessa Pasilan asema loittonee kiihtyvää vauhtia ja enää pari valkotakkista yrittää juosten sinnitellä junan perässä. Voi pojat, tästä se lähtee!!!

Iltarukouksenne ovat jälleen jääneet kuulematta, sillä tämä ei todellakaan ole saamenkielinen sarvikuonopullien keitto-ohje tai noitien karkotusloitsu, vaikka otsikosta ehkä näin voisi erehtyä luulemaan. Lukuisista hyvinkin painokkaista ”pyynnöistä” huolimatta täällä sitä taas Lurkki-sedät heiluvat. Heipä-hei vaan kaikille!!! Reilut puolitoista vuotta edellisestä reissusta toipumista, tehohoitoa ja tehohoidosta toipumista, ja voilá – entistä ehompana uusien lääkkeiden voimin taas kohti uusia seikkailuja!

Ja luonnollisestikaan emme tälläkään kertaa saattaneet vastustaa kiusausta avata sanaista arkkuamme jalon harrasteemme evankeliumin levittämiseksi. Toki teemme sen uskollisina omalle lurkkimaiselle tyylillemme, joka saattaa ehkä jonkin verran poiketa harrastekattojärjestömme[1] virallisesta linjasta.

Tällä kertaa olemme tosin tehneet blogimme seuraamisen kohtuullisen hankalaksi, sillä jos olet ylipäätään löytänyt tämän sivuston, voit onnitella itseäsi hyvästä salapoliisityöstä. Onko sitten muuten syytä onnitella itseään tuosta saavutuksesta, onkin jo ihan eri juttu. Tällä hankaloittamisella olemme halunneet varmistaa, ettei kukaan viaton sielu vahingossa sivullemme eksy ja tahattomasti altistu blogimme vaikutuksille. Jos joku todella näkee niin paljon vaivaa, että blogimme löytää, voi seurauksista syyttää vain itseään.

Euroroiskeiden tiukoissa puristuksissa timantiksi kiteytynyt kahden miehen Lurkki-ryhmä on siis päästetty suljetulta osastolta jälleen lomalle Perseuksiaan palvomaan Lemmenjoen avohoitolaan 31.10.-14.11.2015. Tässä blogissamme kaikki sisältö on taas takuuvarmaa Lurkkikamaa eli reilusti alle kaiken arvostelun ja kaukana, tooodella kaukana hyvän maun tuolla puolen – siis sivistyssanakirjamääritelmän mukaan täyttä soopaa.[2]

Määritelmistä puheen ollen aloitamme soopan hämmentämisen tällä kertaa otannalla vapaasta ajatuksenvirrasta, lähes uskonnollis-hurmoksellisesta lähestymiskulmasta tulevaan koitokseemme. Miettikääpäs tätä;

Kaikkitietävässä Wikipediassa todetaan: ”Kultilla on tarkoitettu uskonnollista ryhmää, jonka uskomuksia ja palvontamenoja ympäröivä yhteiskunta pitää poikkeavina. Kulteille on keskeistä henkilökohtainen uskonnollinen kokemus. Kultin ja lahkon erottaminen voi olla vaikeaa: lahkot eroavat kulteista siinä, että ne ovat erkaantuneet jostain uskonnosta siinä kun kultit syntyvät itsenäisempinä. Monia yhteiskunnallisen valtavirran vastaisia uusia uskonnollisia liikkeitä kutsutaan nykyisin kulteiksi kielteisessä merkityksessä. Kultiksi nimeämällä nämä ryhmät pyritään esittämään vaarallisina omille jäsenilleen tai yhteiskunnalle.”

Ja miltä osin tämä ei sopisi Team Lurxiin? Meidän Perseuksen palvontamenoja ympäröivä yhteiskunta (porot mukaan lukien) takuuvarmasti pitää poikkeavina[3] samoin kuin lähes lapsenmielistä uskoamme auringonnousun kaikkivoipaan vaikutukseen bandin henkiin herättäjänä[4] ja herkeämätöntä toivoamme päästä osallisiksi kelienhaltijan heittämistä suosionosoituksen murusista - rutisevan radiosignaalin keskeltä hädin tuskin hahmotettavissa olevista kirjainyhdistelmistä, joiden sisältöä sitten yhdessä arvuutellaan ja tulkitaan, kuin pyhät miehet pyhien kirjojen tekstejä konsanaan, kunnes se neliskulmainen pala lopulta loksahtaa pyöreään reikään.

Ja kuten uskonnollisen valaistumisen hetkellä, hyvän aseman kuulemisesta syntyvä euforian tunne eittämättä vastaa hurmoksellista henkilökohtaista uskonnollista kokemusta.[5] Sanomattakin on selvää, että toimintamme on ehdottomasti vaarallista ryhmämme omille jäsenille, niin henkisesti kuin fyysisesti - yhteiskunnallinen vaarallisuutemme on vielä ainakin virallisesti toteamatta.

Näillä saatesanoilla toivotamme teidät tervetulleiksi tälle hurmokselliselle kaksiviikkoiselle retriitille Team Lurxin lukuisissa tahdosta riippumattomissa sähköhoidoissa karaistuneiden evankelistojen seurassa – hyvät naiset ja herrat;

 

Valo Piiparinen ja Marko N. Savunhaju.

---

[1] Selvyyden vuoksi todetaan, ettei Lurkeilla ei ole mitään tekemistä katto-harrastajien tai harrastekattojen kanssa. Lurkeille ainoa merkityksellinen katto on taivas, joka on kattona lähes kaikelle lurkkien toiminnalle. Todettakoon vielä, että Katto-Kassinen (Karlsson på taket) oli kova jätkä, vaikkei se tähän mitenkään kuulu.

[2] ”Utter rubbish” sanoisi tähän englantilainen, jos ymmärtäisi mistä tässä tekstissä on kysymys.

[3] Taannoin kiivaana velloneen kimpparaportointikeskustelun perusteella voi meriitiksemme laskea myös sen, että näin ajattelee myös merkittävä osa harrastetovereistamme.

[4] Vanha Lurkkien perimätieto tietää kertoa, että auringon koronan massapurkauksiksi kutsuttujen valtavien plasmapilvien (CME) aiheuttamien avaruusmyrskyjen tappamat kelit nousevat kuolleista viimeistään kolmantena päivänä, jolloin kannattaa olla valppaana erityisesti graveyard-taajuuksilla.

[5] Tosin kimpparaportointiuhka tai -mahdollisuus saattaa henkilön kokeman vertaiskateuden määrästä riippuen tätä hurmosta joko lievittää tai vahvistaa. Niille, joille asemien raportointi ja pisteiden kerääminen ei ole nolla-summa-peliä, yhteisössä kumuloituva hurmos voi yltyä peräti hekumalliseksi, mistä tietysti pelkässä poikaporukassa liikkeellä oltaessa voi syntyä omat ongelmansa. Let´s be careful out there!